RAJOITETUT ERÄT, OLE NOPEA – LÄMPÖPUMPUT POISTOHINNOIN!
RAJOITETUT ERÄT, OLE NOPEA – LÄMPÖPUMPUT POISTOHINNOIN!
RAJOITETUT ERÄT, OLE NOPEA – LÄMPÖPUMPUT POISTOHINNOIN!
Kirjoittaja: Mika Wettenhovi, Renewe · Päivitetty heinäkuussa 2026
Lyhyesti: Energiaremontti pudottaa kiinteistön energiakustannuksia oikein toteutettuna 40–80 %. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti 5–10 vuotta, ja vuosina 2026–2027 taloyhtiöiden energiaremontteihin on jälleen saatavilla valtion avustusta – noin 4 000 € asuntoa kohden. Tässä oppaassa käydään läpi kustannukset, tuet, teknologiavaihtoehdot ja toteutuksen vaiheet.
Energiaremontti on hanke, jossa kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi – joko yksi järjestelmä kerrallaan tai laajempana kokonaisuutena. Tyypillisimmillään se tarkoittaa lämmitysjärjestelmän vaihtoa tai täydennystä: kaukolämmöstä siirrytään maalämpöön, kaukolämmön rinnalle asennetaan poistoilmalämpöpumppu, tai sähkö- ja öljylämmitteinen talo siirtyy lämpöpumppuun.
Lämmityksen lisäksi kokonaisuuteen voi kuulua aurinkopaneelit, ilmanvaihdon modernisointi ja lämmöntalteenoton parantaminen, sähköautojen latausinfra sekä älykäs energianhallinta. Kyse ei ole yksittäisestä teknisestä hankkeesta vaan päätöksestä, joka vaikuttaa kiinteistön arvoon, käyttökustannuksiin ja kilpailukykyyn vuosikymmeniksi.
Tukikenttä muuttui merkittävästi vuonna 2026, joten tämä osio kannattaa lukea, vaikka olisit selvittänyt asiaa aiemmin – moni vanha tieto ei enää pidä paikkaansa.
Taloyhtiöille: uusi energia-avustus 2026–2027. Valtio on varannut 110 miljoonaa euroa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin vuosille 2026–2027. Avustusta hallinnoi VARKE, joka tunnettiin aiemmin nimellä ARA. Julkistettujen tietojen mukaan tuen taso on noin 4 000 € asuntoa kohden, enintään 50 % kustannuksista, ja edellytyksenä on vähintään 10 %:n parannus energiatehokkuuteen. Tarkat hakuehdot vahvistuvat vuoden 2026 aikana – ja tässä on yksi tärkeä sääntö, joka avustuksissa toistuu: töitä ei pääsääntöisesti saa aloittaa ennen avustuspäätöstä. Jos taloyhtiönne harkitsee energiaremonttia, kartoitus ja suunnittelu kannattaa käynnistää nyt, jotta hakemus on valmis kun haku aukeaa. Autamme avustushakemuksen valmistelussa osana hanketta.
Kotitalouksille: kotitalousvähennys. Vuonna 2026 kotitalousvähennys on 35 % asennustyön osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden (omavastuu 150 €). Öljylämmityksestä luopuvalle on korotettu vähennys: 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 €/henkilö, voimassa vuoden 2027 loppuun. Hallitus on lisäksi esittänyt tavallisen vähennyksen korottamista 40 prosenttiin ja 2 100 euroon takautuvasti vuoden 2026 alusta – tarkista ajantasainen tilanne Verohallinnolta. Huomaa, että aiempi ELY-keskuksen (nyk. Elinvoimakeskus) öljylämmityksestä luopumisen erillisavustus on päättynyt keväällä 2026, joten kotitalousvähennys on nyt pientalojen pääasiallinen tukimuoto.
Yrityksille: Business Finlandin energiatuki on suunnattu erityisesti uuden teknologian käyttöönottoon ja energiatehokkuusinvestointeihin, ja energiatehokkuushankkeisiin on rahoitusta myös Elinvoimakeskusten kautta. Tuki haetaan aina ennen hankkeen aloittamista.
Rahoitus: suuremmissa hankkeissa yleisin ratkaisu on taloyhtiölaina, ja pankeilla on nykyään energiaremontteihin kohdennettuja tuotteita tavallista edullisemmin ehdoin – esimerkiksi Nordean ja Euroopan investointipankin yhteinen Verde-laina. Yrityksille ja taloyhtiöille tarjoamme myös leasing-mallin, jossa investointi jaksottuu käyttökuluksi ilman suurta kertainvestointia – lue lisää rahoitus- ja leasingvaihtoehdoista. Monissa kohteissa hoitovastike laskee enemmän kuin rahoitusvastike nousee, jolloin asukkaat hyötyvät heti remontin valmistuttua.
Suuruusluokat kohdetyypeittäin, jotka tarkentuvat aina kartoituksessa:
Maalämpö on usein energiaremontin selkäranka: säästöpotentiaali 40–70 % lämmityskustannuksista. Kerrostaloissa investointi on tyypillisesti 100 000–500 000 €, rivitalokohteissa noin 45 000 eurosta ylöspäin. Maalämpöoppaassamme aihe on käsitelty perusteellisesti.
Ilmavesilämpöpumppu on kevyempi investointi ilman porauksia, säästöpotentiaali 30–50 %. Vahvimmillaan kohteissa, joissa energiakaivo ei ole mahdollinen – katso ilmavesilämpöpumppuopas.
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja asennetaan tyypillisesti kaukolämmön rinnalle: säästö 20–40 % kaukolämmön kulutuksesta. PILP-opas kertoo lisää.
Aurinkopaneelit tuottavat sähköä kiinteistön yhteisiin tarpeisiin: lämpöpumpulle, ilmanvaihdolle, valaistukselle ja hisseille. Omakotitalon näkökulmasta hinnat ja tuotot on laskettu auki aurinkopaneelioppaassa.
Viilennys lähes ilmaiseksi: maalämpöjärjestelmän kylkiäisenä saatava maakylmä hyödyntää lämpökaivon luontaista viileyttä. Kompressoria ei juuri tarvita, joten viilennys kuluttaa sähköä vain kiertovesipumpun ja puhaltimen verran.
Tehokkain kokonaisuus on usein hybridiratkaisu, jossa maalämpö, aurinkopaneelit ja älykäs energianhallinta tukevat toisiaan. Takaisinmaksuaika koko remontille on tyypillisesti 5–10 vuotta.
Sähkön hinta vaihtelee Suomessa voimakkaasti tuntitasolla, joten pelkkä säästäminen ei enää riitä – ratkaisevaa on myös se, milloin energiaa käytetään. Nykyaikainen lämpöpumppujärjestelmä seuraa pörssisähkön hintaa automaattisesti: se lämmittää varaajat ja rakenteet halvoilla tunneilla ja huilaa hintapiikkien yli, ilman että ero näkyy sisälämpötilassa.
Suuremmissa kiinteistöissä voidaan mennä pidemmälle ja osallistua reservimarkkinoille, jolloin kiinteistön lämmitysjärjestelmä tarjoaa Fingridin kantaverkolle säätökykyä ja tuottaa kiinteistölle uuden tulovirran – parhaimmillaan tuhansia euroja kuukaudessa. Energiaremontti muuttuu kuluerien karsimisesta tuotontekijäksi. Aiheesta tarkemmin reservimarkkina-artikkelissamme.
Energiaremontti on ajankohtaisin taloyhtiöissä, joissa lämmityskustannukset ovat korkeat suhteessa neliöihin, lämmitysjärjestelmä lähestyy käyttöikänsä loppua tai edessä on muutenkin remontteja, joiden yhteydessä energiatehokkuus kannattaa hoitaa kuntoon. Kaukolämpöyhtiössä kannattaa laskea sekä siirtymä maalämpöön että PILP kaukolämmön rinnalle. Sähkölämmitteiset taloyhtiöt ovat usein motivoituneimpia: hintapiikit näkyvät suoraan vastikkeissa, ja siirtymä maalämpöön voi pudottaa lämmityskuluja 60–70 %.
Arvonäkökulma on yhä useammin päätöksen ratkaisija: Nordean teettämän kyselyn mukaan 26 % taloyhtiöistä kertoo asunnon arvonnousun olleen keskeisimpiä syitä energiaremonttiin. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuo lisäksi painetta parantaa heikoimpien rakennusten energialuokkaa 2030 mennessä, mikä voi vaikuttaa suoraan kiinteistöjen vakuusarvoihin. Uusi 2026–2027 energia-avustus tekee ajoituksesta harvinaisen otollisen. Katso myös taloyhtiöille suunnatut palvelumme.
Suora sähkölämmitys on remontin kannalta kiitollinen lähtökohta, koska säästöpotentiaali on suurin ja jokainen pörssisähkön hintapiikki näkyy laskussa heti. Omakotitalossa siirtymä maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun leikkaa ostosähkön tarvetta rajusti, ja vesikiertoisen jakelun puuttuessa ratkaisuna voi olla myös ilmalämpöpumppu tai vesikiertoon siirtyminen laajemman remontin osana. Kotitalousvähennys kattaa merkittävän osan asennustyöstä, ja sama järjestelmä joka lämmittää talvella edullisesti, viilentää kesähelteillä.
Yritykselle pienemmät energiakustannukset näkyvät suoraan tuloksessa, ja ympäristövastuullisuus painaa asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä yhä enemmän. Teollisuuskohteissa oman lisänsä tuo hukkalämmön hyödyntäminen – siitä olemme kirjoittaneet teollisuuslämpöpumppuoppaan.
Jokainen onnistunut energiaremontti alkaa kartoituksesta, jossa selvitetään kiinteistön energiankulutus ja sen jakautuminen, teknisten järjestelmien ikä ja kunto, kohteelle mahdolliset teknologiat, eri ratkaisujen säästöpotentiaali ja takaisinmaksuaika sekä haettavissa olevat tuet. Kartoituksen tulos on tiekartta, jonka pohjalta remontin voi toteuttaa kerralla tai vaiheittain – ja avustushakemus voidaan valmistella oikein.
Remontti ei ole putkiremontti evakkoineen: suurin osa työstä tapahtuu teknisissä tiloissa ja ulkona, lämmityskatkot rajoittuvat tyypillisesti päivään tai pariin, ja asuminen tai yritystoiminta jatkuu normaalisti koko hankkeen ajan.
Energiaremontti on pitkä yhteistyösuhde, joka jatkuu asennuksesta vuosien päähän huoltona ja ylläpitona. Kysy ainakin nämä: montako vastaavaa kohdetta toimija on toteuttanut, vastaako se kokonaisuudesta avaimet käteen, ovatko Tukes-luvat ja Tilaajavastuu kunnossa, mitä laitemerkkejä käytetään ja millaisin takuin, ja kuuluuko palveluun ennakoiva huolto ja etävalvonta.
Me Renewellä uskomme, että luottamus rakennetaan teoilla. Yli 25 vuoden kokemus energia-alalta on opettanut, mikä toimii ja mikä ei – emme myy järjestelmiä vaan suunnittelemme kohteeseen sopivan ratkaisun. Tukes-luvat sähkö- ja kylmälaitetöihin ovat kunnossa, ja jokainen projekti alkaa maksuttomalla kartoituksella.
CASE: Logistiikka- ja tuotantokiinteistö, Vantaa. Lähtötilanne: öljylämmitys ja koneellinen jäähdytys, energiakulut 41 000 €/vuosi. Ratkaisu: 50 kWp:n aurinkovoimala katolle ja teollisuusluokan ilmavesilämpöpumput, avaimet käteen -investointi 95 000 €. Lopputulos: energiakulut 18 500 €/vuosi eli säästöä 22 500 € vuodessa – takaisinmaksuaika alle 5 vuotta.
”Energiakulujen leikkaaminen oli meille kilpailukykykysymys. Renewen ratkaisu maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin odotimme, ja samalla pienensimme yrityksen hiilijalanjälkeä merkittävästi.”
Haluatko tietää, mitä energiaremontti tarkoittaisi teidän kiinteistössänne? Maksuton alkukartoitus antaa konkreettisen arvion lähtötilanteesta, säästöistä ja tuista. 📞 010 660 3030 · ✉️ info@renewe.fi · 🌐 Täytä yhteydenottolomake
Saako energiaremonttiin tukea vuonna 2026? Kyllä. Taloyhtiöille on tulossa hakuun valtion energia-avustus vuosille 2026–2027 (noin 4 000 €/asunto, enintään 50 % kustannuksista, hallinnoijana VARKE eli entinen ARA). Kotitaloudet hyödyntävät kotitalousvähennystä: 35 % työn osuudesta (öljylämmityksestä luopuessa 60 %, max 3 500 €/hlö vuoteen 2027 asti). Yrityksille rahoitusta tarjoavat Business Finland ja Elinvoimakeskukset. Tuki haetaan aina ennen töiden aloittamista.
Paljonko energiaremontti maksaa? Riippuu laajuudesta: omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihto liikkuu tyypillisesti 8 000–30 000 eurossa, rivitalokohteet noin 45 000 eurosta ylöspäin ja kerrostalojen maalämpöhankkeet 100 000–500 000 eurossa. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti 5–10 vuotta, ja tuet lyhentävät sitä edelleen.
Kauanko toteutus kestää ja haittaako se asumista tai toimintaa? Aurinkovoimalan asennus vie päivistä viikkoon, laajempi maalämpöurakka porauksineen muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Työ painottuu teknisiin tiloihin ja ulos, lämmityskatkot pidetään tyypillisesti päivässä tai parissa ja niistä tiedotetaan etukäteen – asuminen ja yritystoiminta jatkuvat normaalisti.
Pitääkö kaikki tehdä kerralla vai voiko remontin vaiheistaa? Vaiheistus on usein järkevää, kunhan pohjana on kokonaissuunnitelma. Tyypillisesti aloitetaan lämmitysjärjestelmästä, joka tuo suurimmat säästöt, ja syntyneillä säästöillä rahoitetaan seuraava vaihe kuten aurinkopaneelit tai latausinfra.
Kannattaako investoida nyt vai odottaa teknologian kehittymistä? Odottaminen on usein kallein vaihtoehto: jokainen kuukausi vanhalla järjestelmällä on menetettyä rahaa. Invertteriohjatut lämpöpumput ja nykyaikaiset aurinkopaneelit ovat kypsää, testattua tekniikkaa, joka ei vanhene käsiin – ja älykkäät ohjausjärjestelmät ovat päivitettäviä. Vuosien 2026–2027 avustusikkuna on lisäksi määräaikainen.
Mistä tiedämme, että luvatut säästöt pitävät paikkansa? Laskelmamme perustuvat kiinteistönne toteutuneeseen kulutusdataan ja alan mitoitusohjelmiin, eivät myyntipuheisiin. Huomioimme energian hintakehityksen, investoinnin ja huoltotarpeet, ja näytämme nykytilanteen ja remontin jälkeisen tilanteen rinnakkain. Toteutetut kohteemme, kuten yllä kuvattu Vantaan kiinteistö, ovat paras todiste laskelmien pitävyydestä.
Kirjoittaja Mika Wettenhovi toimii Renewen Chief Visionary Officerina. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus energia-alalta, ja hän on ollut mukana toteuttamassa tuhansia energiaratkaisuja suomalaisiin kiinteistöihin. Tukitiedot: Verohallinto, ympäristöministeriö/VARKE, tilanne heinäkuu 2026 – tarkista ajantasaiset ehdot ennen päätöksiä.
