Mitä maakylmä on?

Maakylmä tarkoittaa kiinteistön viilentämistä hyödyntämällä maaperän tai kallioperän tasaisen viileää lämpötilaa. Käytännössä lämpöä siirretään sisätiloista samaan energiakaivoon, jota talvella käytetään lämmöntalteenottoon maalämpöpumpulla. Sama infrastruktuuri – porakaivo, keruuneste ja putkisto – palvelee siis vuodenajasta riippuen kahta vastakkaista tehtävää.

Suomalaisessa kallioperässä lämpötila on kymmenien metrien syvyydessä ympäri vuoden noin +5…+8 °C. Kun ulkona on +28 °C ja sisällä +25 °C, tämä luonnollinen lämpötilaero riittää tehokkaaseen, lähes ilmaiseen viilennykseen – sähköä kuluu pelkästään kiertopumpun pyörittämiseen.

Termi maakylmä on yleisin nimitys ammattialalla, mutta samasta asiasta käytetään Suomessa useita synonyymejä: maaviileä, maajäähdytys, maaviilennys, passiivinen jäähdytys ja vapaajäähdytys maalämmöllä. Kaikki tarkoittavat käytännössä samaa periaatetta: kallioperän luonnollisen viileyden hyödyntämistä kiinteistön jäähdytykseen.

Näin maakylmä toimii käytännössä

Maakylmän toimintaperiaate on yllättävän yksinkertainen. Toisin kuin perinteinen kompressorijäähdytys, passiivinen maaviilennys ei tarvitse kylmäainekiertoa eikä kompressoria. Lämpö siirretään suoraan maaperään keruunesteen avulla.

Järjestelmän pääkomponentit

Maakylmäjärjestelmä koostuu neljästä peruskomponentista, jotka muodostavat suljetun kierron:

• Energiakaivo (porakaivo) tai pintakeruupiiri. Tämä on järjestelmän ”viileyden lähde”. Maakylmälle paras viilennysteho saadaan porakaivosta, sillä siellä lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden. Pintakeruupiirissä lämpötila vaihtelee enemmän, joten viilennysteho jää maltillisemmaksi.
• Kiertopumppu. Kuljettaa kylmänkeruunestettä (vesi-glykoliseos) maakaivon ja sisäjärjestelmän välillä. Tämä on järjestelmän ainoa varsinainen sähkönkuluttaja – tyypillisesti vain 100–300 W omakotitalossa.
• Lämmönvaihdin (maakylmäpaketti). Erottaa maapiirin ja sisäjärjestelmän toisistaan. Sisältää tyypillisesti levylämmönvaihtimen, sulkuventtiilit, paisuntasäiliön ja kastepistehallinnan anturit. Esimerkkejä markkinoilla olevista tuotteista ovat NIBE Cool-IN, Thermia AKVA Cool ja Bosch Cool-Modul.
• Sisäpuolen jakelujärjestelmä. Levittää viileyden tiloihin. Yleisimmin tämä toteutetaan puhallinkonvektoreilla, mutta vaihtoehtoina ovat myös vesikiertoinen lattialämmitys jäähdytyskäytössä tai ilmanvaihtokoneen yhteyteen asennettava maakylmäpatteri.

Kierto käytännössä

Kun viilennystä tarvitaan, kiertopumppu käynnistyy ja siirtää kylmänkeruunestettä energiakaivon pohjalta levylämmönvaihtimeen. Lämmönvaihtimessa neste ottaa vastaan lämpöä sisäpuolen vesikierrosta, joka kiertää puhallinkonvektorien tai lattiapiirin kautta. Sisätiloista kerätty lämpö siirtyy keruunesteen mukana takaisin porakaivoon ja sieltä edelleen ympäröivään kallioperään.

Tämän prosessin sivutuotteena porakaivo ”regeneroituu” – se latautuu sisätiloista siirretyllä lämmöllä. Kun lämmityskausi alkaa syksyllä, maalämpöpumppu saa hieman lämpimämmästä kallioperästä keruunestettä, mikä parantaa lämmityksen hyötysuhdetta (COP-arvoa). Suuremmissa kohteissa, joissa kesäkuorma on merkittävä, tämä on jopa kriittinen tekijä porakaivon kestävälle mitoitukselle.

Passiivinen vai aktiivinen maaviilennys?

Maalämmöllä jäähdyttäminen voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Erottelu on tärkeä, sillä kustannukset, jäähdytysteho ja energiankulutus poikkeavat selvästi.

Ominaisuus	Passiivinen maaviilennys (maakylmä)	Aktiivinen jäähdytys maalämpöpumpulla
Toimintaperiaate	Pelkkä kiertopumppu kierrättää viileää keruunestettä	Kompressori käännetään käymään jäähdytyssuuntaan
Sähkönkulutus	Erittäin matala (~100–300 W kiertopumppu)	Selvästi suurempi (kompressori käy)
Jäähdytysteho	Maltillinen, riippuu kaivosta (tyypillisesti 3–6 kW omakotitalossa)	Tehokas, voi yltää nimellistehoon asti
Soveltuvuus	Hyvin eristetty rakennus, kohtuullinen lämpökuorma	Suuri lämpökuorma, esim. lasipinnat, palvelinkeskus
Lisälaitteet	Maakylmäpaketti + kiertopumppu	Lämpöpumpun ”reverse-cycle” -valmius
Ympäristö-vaikutus	Erinomainen – käytännössä uusiutuvaa energiaa	Hyvä, mutta käyttää enemmän sähköä

Useimpiin omakotitaloihin ja taloyhtiöihin passiivinen maakylmä riittää. Jos kohteessa on poikkeuksellisen suuria lämpökuormia – esimerkiksi laajat etelään aukeavat lasipinnat, konesali tai paljon henkilöitä – kannattaa harkita aktiivista jäähdytystä tai hybridiratkaisua, jossa passiivinen toimii peruskuormassa ja aktiivinen astuu peliin huippuhellejaksoilla.

Maakylmä ei ole paras ratkaisu jokaiseen kohteeseen. Jos lämpökuorma on suuri, porakaivo on alimitoitettu tai tilaan tarvitaan tarkkaa lämpötilanhallintaa, ratkaisuksi voidaan tarvita aktiivista jäähdytystä tai hybridimallia.

Ilmanjako: näin viileys saadaan tiloihin

Maakylmäjärjestelmän ”viileyden lähde” on aina sama – energiakaivo – mutta sisätilojen jakelutapa voidaan toteuttaa kolmella päätavalla. Oikea valinta riippuu kohteesta, käyttötarpeesta ja siitä, onko järjestelmä uusi vai täydennys olemassa olevaan.

1. Puhallinkonvektorit – yleisin ja monipuolisin ratkaisu

Puhallinkonvektori on pieni laite, joka sisältää lämmönvaihtimen ja puhaltimen. Maakylmän viileä neste kiertää lämmönvaihtimen läpi, ja puhallin puhaltaa huoneilman saman vaihtimen läpi – jolloin ilma viilenee. Sama laite voidaan käyttää myös lämmityskäytössä, kun maalämpöpumppu syöttää siihen lämmintä vettä.

Puhallinkonvektoreita on saatavilla useassa muodossa: kattoon upotettuna kasetteina, alaslaskettuun kattoon piiloon kanavamalleina, lattialle pystyssä tai seinälle korkealle. Yksittäisen yksikön jäähdytysteho liikkuu tyypillisesti 1–6 kW välillä, ja saman runkoputkiston taakse voidaan kytkeä useita yksiköitä. Tämä tekee puhallinkonvektoreista erityisen joustavan valinnan sekä omakotitaloihin että suurempiin kohteisiin.

2. Lattiajäähdytys – hiljainen ja huomaamaton

Jos kohteessa on jo vesikiertoinen lattialämmitys, sitä voidaan käyttää myös lattiajäähdytykseen. Maakylmäjärjestelmä syöttää lattiapiiriin viileämpää vettä (tyypillisesti +18…+22 °C), jolloin lattiarakenne sitoo huoneen lämpöä. Ratkaisu on täysin äänetön, huoltovapaa ja näkymätön.

Lattiajäähdytyksen merkittävin rajoite on jäähdytysteho – sitä on tyypillisesti vain noin 20–30 W/m², kun puhallinkonvektorilla voidaan saavuttaa moninkertainen pistekohtainen teho. Toinen huomioitava asia on kastepistehallinta: jos lattian pintalämpötila lasketaan liian alas, lattiaan tiivistyy kosteutta, mikä voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa kosteusvaurion. Asianmukainen kastepistevahti onkin lattiajäähdytyksessä ehdoton.

3. Ilmanvaihtokoneen yhteyteen asennettava maakylmäpatteri

Kolmas vaihtoehto on liittää maakylmä koneellisen ilmanvaihdon yhteyteen. Käytännössä ilmanvaihtokoneeseen (LTO) asennetaan jäähdytyspatteri, jonka läpi tuloilma jäähtyy ennen kuin se puhalletaan asuintiloihin. Tämä jakaa viileyden tasaisesti koko asuntoon ilman erillisiä laitteita huoneissa.

Tämä ratkaisu sopii erityisesti pientaloihin, joissa ilmanvaihtokone on jo asennettu, ja se on asukkaan kannalta lähes näkymätön. Rajoituksena on, että jäähdytysteho riippuu ilmanvaihdon mitoitetusta ilmamäärästä – suuriin lämpökuormiin tästä yksinään ei riitä.

Maakylmän edut ja hyödyt

Miksi maakylmä on käytännössä aina kannattava lisäys, jos kohteessa on tai on tulossa maalämpö? Tässä keskeiset perusteet.

1. Erittäin matalat käyttökustannukset

Koska kompressoria ei tarvita, järjestelmä kuluttaa sähköä murto-osan verrattuna perinteiseen koneelliseen jäähdytykseen. Tyypillisen omakotitalon kesän sähkölasku maakylmän käytöstä on muutamia kymmeniä euroja koko kaudelta – ei kuukaudessa.

2. Ei melua, ei ulkoyksikköä

Maakylmäjärjestelmä on käytännössä äänetön. Ulkoyksikköä ei tarvita, mikä on iso etu erityisesti rivitaloissa, kerrostaloissa ja suojelluissa rakennuksissa, joissa julkisivuun ei haluta lisätä teknisiä laitteita. Tämä on yksi syy, miksi maakylmä on noussut suosioon erityisesti taloyhtiöissä.

3. Porakaivon regenerointi parantaa lämmityksen hyötysuhdetta

Kun sisätiloista siirretty lämpö pumpataan kesäkaudella maaperään, kallioperä lämpenee jonkin verran. Seuraavan lämmityskauden alussa maalämpöpumppu saa hieman korkeammasta lähtölämpötilasta keruunestettä, mikä parantaa pumpun COP-arvoa. Suurissa kohteissa tämä on jopa välttämätöntä kaivokentän pitkäaikaiselle toiminnalle.

4. Hiljainen, näkymätön, esteettinen

Sisällä järjestelmä on yhtä huomaamaton kuin ulkona. Kasettiasennetut puhallinkonvektorit upotetaan kattoon, kanavamallit alaslaskuun, ja lattiajäähdytys on käytännössä näkymätön. Ei vilkkuvia valoja, ei jatkuvaa puhallinääntä, ei tikittäviä kompressoreita.

5. Pitkä käyttöikä ja vähäinen huolto

Koska järjestelmässä ei ole kompressoria eikä kylmäainetta, kuluvia osia on huomattavasti vähemmän. Kiertopumppu kestää tyypillisesti yli 15 vuotta, ja keruupiiri itsessään useita kymmeniä vuosia. Lakisääteisiä kylmäaineen vuototarkastuksia ei myöskään tarvita, sillä järjestelmässä ei ole F-kaasuasetuksen alaisia aineita (toisin kuin perinteisissä kylmälaitteissa – lue lisää kylmätekniikan oppaastamme).

6. Nostaa kiinteistön arvoa

Energiatehokas viilennys on yhä useammin kriteeri kiinteistön myynnissä. Erityisesti taloyhtiöissä maakylmäjärjestelmä on selvä lisäarvotekijä – ja koska se hyödyntää jo asennettua maalämpökaivoa, lisäkustannus on suhteellisesti pieni.

Mihin maakylmä sopii? Kohteet kotitalouksista teollisuuteen

Maakylmä skaalautuu yksittäisestä omakotitalosta laajoihin taloyhtiöihin ja teollisuuskiinteistöihin. Jokaisessa kohdetyypissä on omat kysymyksensä, jotka kannattaa selvittää suunnitteluvaiheessa.

Omakotitalo: yksinkertainen ja tehokas peruspaketti

Tyypillisessä 150 m² uudessa omakotitalossa maakylmäpaketti, kiertopumppu ja 1–3 puhallinkonvektoria kattavat kesäjäähdytyksen tarpeen lähes aina. Ainoa edellytys on, että maalämpöjärjestelmä on jo paikoillaan tai sitä asennetaan – ja että porakaivo on riittävän syvä.

Saneerauskohteissa tilanne on hieman monimutkaisempi. Jos talossa ei ole vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää, runkoputkiston veto voi olla työläs urakka. Tällöin saatetaan suositella aktiivista ilmalämpöpumppua tai maakylmän vain osittaista toteutusta.

Taloyhtiö: yhteinen runko, asuntokohtainen joustavuus

Taloyhtiöissä maakylmä on noussut viime vuosina selväksi suosikiksi. Taloyhtiö rakentaa yhteisen runkoputkiston, joka kulkee porrashuoneessa, hormeissa tai katon kautta. Kukin osakas voi sitten valita, hankkiiko hän puhallinkonvektorin omaan asuntoonsa heti energiaremontin yhteydessä vai myöhemmin.

Tämä malli on taloyhtiön kannalta tasapuolinen: kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää järjestelmää, mutta ne, jotka eivät halua viilennystä, eivät joudu maksamaan asuntokohtaisesta laitteistosta. Lue lisää taloyhtiön energiaremontin oppaasta.

Liikekiinteistö ja teollisuus: kaivokentän tasapaino on kaikki kaikessa

Suurissa toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöissä jäähdytystarve on usein suurempi kuin lämmitystarve. Lasipinnat, henkilömäärä, IT-laitteet ja prosessilämmöt nostavat kesäkuorman herkästi yli lämmityskauden energiatarpeen. Tällaisissa kohteissa kaivokenttä toimii tasapainottavana energiavarastona: kesällä se varastoi lämpöä, talvella luovuttaa sitä. Oikein mitoitettuna järjestelmä on käytännössä omavarainen ympäri vuoden.

Suuria kohteita varten Renewen tuotevalikoimasta löytyy myös teollisuuslämpöpumput ja vedenjäähdyttimet, jotka voidaan yhdistää maakylmäratkaisuun täydentäväksi huipputehoksi.

Mitoitus ja suunnittelu – tässä piilee koko järjestelmän kohtalo

Maakylmäjärjestelmän onnistuminen tai epäonnistuminen ratkeaa jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeimmät mitoituskysymykset ovat porakaivon riittävä syvyys, jakelujärjestelmän kapasiteetti ja koko järjestelmän energiatasapaino vuodenajat huomioiden.

Porakaivon syvyys ratkaisee viilennystehon

Yksinkertainen periaate: mitä syvempi kaivo, sitä enemmän viileyttä se kykenee luovuttamaan. Pelkkää lämmitystä varten mitoitettu kaivo voi olla viilennyskäyttöön liian matala. Jos maakylmä lisätään jälkikäteen jo olemassa olevaan kaivoon, viilennysteho on rajallinen.

Käytännössä uudisrakennuksen suunnittelussa kannattaa aina ottaa maakylmä huomioon jo kaivon syvyyttä mitoittaessa, vaikkei viilennyslaitteistoa asennettaisi heti. Lisäsyvyys maksaa marginaalisen vähän, mutta avaa mahdollisuuden joustavaan jälkiasennukseen.

Lämpökuorman tarkka kartoitus

Ammattitaitoinen suunnittelija laskee kohteen todellisen lämpökuorman – auringonsäteilyn, sisäisten kuormien (ihmiset, laitteet), ulkolämpötilan vaihtelun ja rakennuksen vaipan ominaisuuksien perusteella. Tämä antaa todellisen tarpeen, johon järjestelmä mitoitetaan.

Sama logiikka kuin maalämpöpumpun mitoituksessa: ylimitoitettu järjestelmä on kalliimpi ja toimii osakuormalla huonosti, alimitoitettu ei riitä vaativiin olosuhteisiin. Oikein mitoitettu järjestelmä antaa parhaan hyötysuhteen koko elinkaarensa ajan.

Kaivokentän energiatasapaino

Suuremmissa kohteissa puhutaan kaivokentän energiatasapainosta. Jos kentästä otetaan vuosittain enemmän lämpöä kuin sinne palautuu, kallioperä jäähtyy hitaasti vuosi vuodelta. Tämä huonontaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta pitkällä aikavälillä. Maakylmäkäyttö tasapainottaa tilannetta luonnostaan – mutta vain jos jäähdytyskuorma on suhteellisesti riittävä.

Uudisrakennus vai jälkiasennus?

Maakylmä on edullisempaa toteuttaa heti uudis- tai energiaremonttivaiheessa, mutta myös jälkiasennus on täysin mahdollista – sekä omakotitaloon että taloyhtiöön.

Uudisrakennus

Tämä on optimaalinen tilanne. Porakaivo voidaan mitoittaa kerralla sekä lämmityksen että jäähdytyksen tarpeisiin. Runkoputkisto vedetään seinärakenteisiin ja alaslaskettuihin kattoihin ennen pinnoittamista – työ on edullista, kun pinnat ovat vielä auki.

Lisäkustannus täydellisen lämmöntalteenotolla varustetun maalämpöjärjestelmän päälle on tyypillisesti vain 1 500–4 000 € pientalossa, eli muutamia prosentteja kokonaisinvestoinnista.

Energiaremontti (jälkiasennus)

Olemassa olevaan maalämpökohteeseen jälkiasennus on hieman vaativampi, mutta useimmiten silti kannattava. Kriittinen kysymys: onko porakaivo riittävän syvä? Jos kaivo on mitoitettu vain lämmitykselle, viilennysteho voi jäädä rajalliseksi.

Joissakin tapauksissa kaivoa voidaan syventää – mutta tämä on harvinaista ja kallista. Useammin järjestelmä toteutetaan olemassa olevan kaivon ehdoilla, ja jäähdytysteho rajataan vastaamaan kapasiteettia. Asiantuntija laskee tilanteen tarkalleen.

Vain taloyhtiön runkoputkisto – asuntokohtainen viilennys myöhemmin

Taloyhtiössä kannattava strategia on usein rakentaa runkoputkisto kerralla, mutta asentaa asuntokohtaiset puhallinkonvektorit osakkaiden harkinnan mukaan vasta myöhemmin. Näin taloyhtiön kustannus pysyy maltillisena, ja kukin osakas päättää itse, milloin lisää oman viilennyksensä järjestelmään.

Mitä maakylmä maksaa? Kustannukset ja kannattavuus

Maakylmän kustannukset vaihtelevat merkittävästi kohteen koon, ratkaisun laajuuden ja asennustilanteen mukaan. Alla yleiset suuruusluokat suuntaa-antavasti – tarkka hinta perustuu aina kohdekohtaiseen kartoitukseen.

Kohde	Tilanne	Hinta-arvio
Omakotitalo, 150 m²	Uudisrakennus, maakylmäpaketti + 2 puhallinkonvektoria	1 500 – 4 000 €
Omakotitalo, 150 m²	Jälkiasennus olemassa olevaan maalämpökohteeseen	3 000 – 7 000 €
Rivitaloyhtiö	Runkoputkisto + ohjaus, asuntokohtaiset laitteet erikseen	15 000 – 35 000 € (taloyhtiön osuus)
Kerrostalo	Runkoputkisto + säätökeskukset + maakylmäpaketti	30 000 – 80 000 € (taloyhtiön osuus)
Yksittäinen puhallinkonvektori asuntoon	Laite + asennus, kun runko on valmis	1 200 – 2 500 €

Hinnat ovat suuntaa antavia. Lopulliseen kustannukseen vaikuttavat muun muassa porakaivon kapasiteetti, putkivetojen pituus, laitevalinta, säätöautomaatio ja kohteen erityispiirteet.

Käyttökustannukset – todella matalat

Käyttökustannukset ovat maakylmän vahvuus. Suomalaisen omakotitalon kesän koko jäähdytyskausi kuluttaa sähköä tyypillisesti 100–400 kWh, mikä vastaa pörssisähkön hinnoilla noin 15–60 € koko kesältä. Verrattuna esimerkiksi laajamittaiseen ilmalämpöpumppujäähdytykseen säästö on huomattava.

Takaisinmaksu

Pelkän jäähdytysmukavuuden lisäksi maakylmä tuottaa rahallisia hyötyjä porakaivon regeneroinnin kautta. Suurissa kohteissa, joissa jäähdytyskuorma on merkittävä, takaisinmaksuaika voi olla yllättävän lyhyt – usein 5–8 vuotta. Omakotitalossa investointi maksaa itsensä takaisin lähinnä lisämukavuutena ja kiinteistön arvonnousuna.

Kotitalousvähennys – muista hyödyntää

Maakylmän asennustyö on Verohallinnon mukaan kotitalousvähennykseen oikeutettua kunnossapito- ja perusparannustyötä. Vuonna 2026 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 € per henkilö, eli kahden hengen yhteistaloudessa enintään 4 500 €.

Vähennys koskee työn osuutta, ei laitehankintaa. Käytännössä työn osuus maakylmäasennuksessa on yleensä 30–50 % kokonaiskustannuksesta. Tarkemmat ohjeet ja laskennan löydät Verohallinnon sivuilta.

Taloyhtiöt eivät saa kotitalousvähennystä, mutta osakas voi saada henkilökohtaisen vähennyksen omaan asuntoonsa asennettavasta puhallinkonvektorista, jos hän maksaa työn itse.

Tärkeää huomioitavaa

Vaikka maakylmä on yksinkertainen ja luotettava teknologia, muutamia asioita on syytä pitää mielessä.

Kastepistehallinta on välttämätön

Kun kylmää nestettä kierrätetään lattiapinnoissa tai pintaa lähellä, on olemassa kondenssin eli kosteuden tiivistymisen vaara. Tämä voi pahimmillaan johtaa kosteusvaurioon. Asianmukainen kastepistevahti mittaa huoneilman kosteutta ja lämpötilaa ja säätää kierron lämpötilaa automaattisesti. Tämä on ehdoton osa varsinkin lattiajäähdytyksessä.

Maakylmä ei korvaa täysin aktiivista jäähdytystä

Jos kohteessa on poikkeuksellisen suuri lämpökuorma – esimerkiksi etelään aukeavat suuret lasipinnat ilman ulkopuolisia suojuksia, tai serverihuone – passiivinen maakylmä ei välttämättä pysty pitämään lämpötilaa toivotussa rajassa. Tällöin ratkaisuna voi olla hybridijärjestelmä: maakylmä peruskuormalle ja täydentävä aktiivinen jäähdytys huippukuormatilanteisiin.

Ammattitaitoinen suunnittelija ja asentaja ovat avainasemassa

Maakylmä on yksinkertainen toimintaperiaatteeltaan, mutta asiantuntemus näkyy mitoituksessa, kastepistehallinnassa, säätöautomaation ohjelmoinnissa ja kokonaisuuden integroinnissa olemassa olevaan järjestelmään. Renewen urakointi- ja huoltopalvelut hoitavat kokonaisuuden avaimet käteen -periaatteella.

Renewen maakylmäpalvelu – avaimet käteen

Renewe on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia energia- ja jäähdytysratkaisuja kotitalouksille, taloyhtiöille, yrityksille ja teollisuudelle. Maakylmäratkaisuissa palvelumme kattaa koko prosessin alusta loppuun.

• Tarvekartoitus. Kartoitamme kohteen lämpö- ja jäähdytyskuorman, olemassa olevan kaivokapasiteetin ja jakelujärjestelmän mahdollisuudet.
• Suunnittelu ja mitoitus. Mitoitamme järjestelmän kohteen todellisten tarpeiden mukaan, huomioiden uudis- vs. saneerausnäkökulman.
• Laitevalinta. Tarjoamme johtavien valmistajien (mm. NIBE, Bosch, Thermia, Viessmann, Mitsubishi Electric, Daikin) maalämpöpumput ja niihin soveltuvat maakylmäpaketit.
• Asennus. Asentajamme ovat alalla koulutettuja ja sertifioituja ammattilaisia. Hoidamme kokonaisuuden ilman välikäsiä.
• Käyttöönotto ja koulutus. Säädämme järjestelmän, dokumentoimme asetukset ja koulutamme käyttäjät.
• Huolto. Tarjoamme huoltosopimukset, jotka pitävät järjestelmän tehokkuuden huipussaan koko elinkaaren.

Usein kysytyt kysymykset maakylmästä