Maalämpölaskuri

Maalämpölaskuri – laske tehontarve, kaivon syvyys ja säästö ilmaiseksi

Millaisen maalämpöjärjestelmän sinun talosi tarvitsee? Syötä pinta-ala, rakennusvuosi, lämmönjakotapa ja nykyinen lämmitysmuoto. Laskuri arvioi lämmitystehontarpeen, sopivan kompressoritehon, energiakaivon syvyyden, investoinnin suuruusluokan ja vuosisäästön.

Maalämpölaskuri

Laske paljonko maalämpö säästää verrattuna nykyiseen lämmitykseesi — sekä arvio mitoituksesta, lämpökaivon syvyydestä ja takaisinmaksuajasta.

1. Kohteen tiedot

Lämmitettävä pinta-ala (m²)

Asukkaita (hlö)

Rakennusvuosi / eristystaso

Käytetään lämmitysenergian arviointiin (kWh/m²/v), jos et syötä todellista kulutusta.

Sijainti

2. Nykyinen lämmitys

Lämmitysmuoto

Energiantarpeen laskenta

Öljyn kulutus vuodessa (litraa)

Sisältää lämmityksen ja lämpimän käyttöveden.

Öljyn hinta

1,30 €/l

Sähkön hinta säädetään alempaa kohdasta Maalämpöjärjestelmä — samaa hintaa käytetään sekä nykyiseen sähkölämmitykseen että maalämpöön, jotta vertailu pysyy ehjänä.

Nykyjärjestelmän kiinteät kulut (€/v)

Huollot, nuohous, kattilan korjaukset — kaukolämmössä perusmaksu.

3. Maalämpöjärjestelmä

Lämmönkeruutapa

Lämpöpumpun vuosihyötysuhde (SCOP)

3,6

Nykyaikainen invertteriohjattu maalämpöpumppu yltää tyypillisesti tasolle 3,5–4,5.

Sähkön hinta (snt/kWh)

16 snt

Kotitalousvähennys

Lasketaan työn osuudesta. Tarkista voimassa olevat prosentit ja enimmäismäärät vero.fi-sivustolta.

Vähennystä hakee

Enimmäismäärä ja omavastuu ovat henkilökohtaisia, joten pariskunta saa vähennyksen kumpikin erikseen kun kustannus jaetaan.

Täytä kohteen tiedot vasemmalle
ja paina "Laske maalämmön säästö"

Arvioitu vuosisäästö

—

€ / vuosi

—

v takaisinmaksuaika

—

kW suositeltu pumppu

—

m lämpökaivoa

—

t CO₂ vähenemä / v

Lämmityskustannus vuodessa

Nykyinen lämmitys —

Maalämpö —

Investointiarvio

Lämpökaivo ja keruupiiri—

Maalämpöpumppu ja asennus—

LVI- ja sähkötyöt, vanhan purku—

Kotitalousvähennys—

Investointi yhteensä—

Kertyvä nettosäästö

—

€ / 10 v (nimellinen)

—

€ / 20 v (nimellinen)

Laskelman oletukset

—

Pyydä tarkka tarjous

Jätä yhteystietosi — laskelmasi lähtee viestin mukana automaattisesti. Kartoitus ja tarjous ovat maksuttomia, eivätkä sido mihinkään.

Nimi *

Puhelin *

Sähköposti *

Paikkakunta

Lisätietoja kohteesta (vapaaehtoinen)

Saa olla minuun yhteydessä tarjouksen merkeissä. Tietoja käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti. *

Tai ota yhteyttä puhelimitse →

Laskelma on suuntaa antava arvio, joka perustuu syötettyihin tietoihin ja alan yleisiin laskentaperusteisiin. Lopullinen mitoitus, lämpökaivon syvyys ja hinta määritetään aina kohdekohtaisessa kartoituksessa. Lämpökaivon poraaminen vaatii kunnan toimenpideluvan. Kotitalousvähennyksen prosentit ja enimmäismäärät kannattaa tarkistaa vero.fi-sivustolta.

Miksi maalämmön mitoitus ratkaisee kaiken?

Maalämmössä mitoitusvirhe on kalliimpi kuin missään muussa lämmitysjärjestelmässä. Ilmalämpöpumpun voi vaihtaa – energiakaivoa ei porata uudelleen.

Liian pieni järjestelmä siirtää lämmityksen painopisteen sähkövastukselle. Pakkasjaksoilla vastus käy pitkiä aikoja, vuosihyötysuhde romahtaa ja säästö jää murto-osaan luvatusta. Laskelmassa luvattu 70 % säästö voi käytännössä jäädä 40 prosenttiin.

Liian syvä tai ylimitoitettu kaivo taas on rahaa maassa. Poraus maksaa metreittäin, ja ylimääräiset 50 metriä ovat pysyvä lisäkustannus, joka ei tuota mitään takaisin.

Alimitoitettu keruupiiri on näistä vakavin. Jos kaivosta otetaan enemmän energiaa kuin kallioperä ehtii palauttaa, keruupiirin lämpötila laskee vuosi vuodelta. Hyötysuhde heikkenee hitaasti, ja pahimmillaan kaivo jäätyy. Ongelma näkyy vasta 3–8 vuoden kuluttua asennuksesta – silloin, kun takuu on jo umpeutunut.

Oikein mitoitettu järjestelmä kattaa 90–98 % vuoden lämmitysenergiasta kompressorilla, käyttää sähkövastusta vain muutamana kylmimpänä päivänä, ja pitää keruupiirin lämpötilan tasapainossa koko laitteen 20–25 vuoden eliniän.

Mitkä tekijät vaikuttavat maalämmön mitoitukseen?

Lämmitystehontarve – mitoituksen lähtökohta

Maalämpöä ei mitoiteta neliöiden vaan tehontarpeen mukaan. Tehontarve on se hetkellinen teho, jonka rakennus vaatii mitoituspakkasella. Jos tiedät vuosikulutuksen, tehontarpeen saa nyrkkisäännöllä: vuotuinen lämmitysenergia jaettuna 2 200 tunnilla.

Esimerkki: talo kuluttaa lämmitykseen ja käyttöveteen 24 000 kWh vuodessa. 24 000 kWh ÷ 2 200 h ≈ 11 kW tehontarve.

Kohteen koko	Tehontarve	Kompressoriteho (70 %)	Energiakaivo
Alle 100 m²	4–6 kW	3–5 kW	100–150 m
100–150 m²	6–9 kW	5–7 kW	150–200 m
150–200 m²	9–12 kW	7–9 kW	200–260 m
200–300 m²	12–18 kW	9–13 kW	Usein 2 kaivoa
300–500 m²	18–30 kW	14–21 kW	2–3 kaivoa
Yli 500 m²	30 kW+	20 kW+	Kaivokenttä, erillissuunnittelu

Osatehomitoitus – miksi pumppu on tarkoituksella pienempi

Maalämpöpumppu mitoitetaan tarkoituksella pienemmäksi kuin talon huipputehontarve. Syy on yksinkertainen: mitoituspakkanen esiintyy Suomessa vain muutamana päivänä vuodessa. Täydelle teholle mitoitettu pumppu olisi 360 päivää vuodesta ylimitoitettu – ja investointi turhan kallis. Loput katetaan sisäisellä sähkövastuksella, joka käynnistyy automaattisesti vain kylmimpinä päivinä.

Osatehomitoitus	Kattaa vuosienergiasta	Sopii kohteeseen
60 %	n. 90 %	Suuret kohteet, kustannusoptimointi
70 %	n. 95 %	Tyypillinen omakotitalo – yleisin
80 %	n. 98 %	Kylmät alueet, patterilämmitys
100 %	100 %	Harvinainen erikoistapaus

Lämmönjakotapa – suurin yksittäinen tekijä hyötysuhteessa

Mitä matalammalla menovedellä talo lämpiää, sitä paremmin maalämpö toimii. Jokainen menoveden asteen lasku parantaa hyötysuhdetta noin 2–3 %.

Lämmönjako	Menovesi	Vuosihyötysuhde (SCOP)
Vesikiertoinen lattialämmitys	28–35 °C	3,8–4,8
Lattialämmitys + patterit	35–45 °C	3,3–4,0
Vesikiertoiset patterit	45–55 °C	2,8–3,5
Vanhat alimitoitetut patterit	55–70 °C	2,3–2,8

Vinkki vanhaan patteritaloon: menovettä saa usein laskettua 10–15 astetta ikkunaremontilla, yläpohjan lisäeristyksellä tai vaihtamalla muutama alimitoitettu patteri suurempaan. Tämä parantaa hyötysuhdetta enemmän kuin kalliimman pumppumallin valinta.

Energiakaivo – syvyys lasketaan energiasta

Kaivon pituus määräytyy siitä, kuinka paljon energiaa maasta on otettava vuodessa. Maasta otettava energia on vuotuinen lämmitysenergia kerrottuna luvulla (1 − 1/SCOP). Kaivon aktiivisyvyys saadaan jakamalla tämä luvulla 100–140 kWh metriä kohden.

Esimerkki: 24 000 kWh vuosikulutus, SCOP 3,5. Maasta otetaan noin 17 000 kWh → aktiivisyvyyttä tarvitaan 120–170 m. Huomaa, että aktiivisyvyys on vain se osa kaivosta, joka on pohjaveden pinnan alapuolella: jos vedenpinta on 10 metrissä, 200 metrin kaivosta aktiivista on 190 metriä.

Tekijä	Vaikutus metriltä saatavaan energiaan
Kallion laatu	Graniitti ja gneissi johtavat hyvin, hiekkakivi heikommin
Pohjaveden virtaus	Virtaava pohjavesi palauttaa lämpöä – paras tilanne
Maapeitteen paksuus	Pidempi suojaputki, vähemmän aktiivisyvyyttä
Kaivojen etäisyys	Alle 15 m päässä kaivot varastavat lämpöä toisiltaan
Viilennyskäyttö	Kesällä palautettu lämpö parantaa talven hyötysuhdetta

Keruutapa – porakaivo, pintakeräin vai vesistö

Porakaivo on yleisin ratkaisu, koska se sopii lähes kaikkialle ja vie tontista vain muutaman neliön. Pintakeräin on edullisempi, mutta vaatii ison tontin – eikä keruualueen päälle voi rakentaa.

Keruutapa	Vaatii	Investointi	Soveltuu
Porakaivo	Noin 4 × 8 m työalue poravaunulle	Kallein	Lähes kaikki kohteet
Pintakeräin	1–2 × lämmitettävä ala tonttia, kaivuu 1–1,5 m	30–50 % edullisempi	Iso ja vapaa tontti
Vesistökeräin	Riittävän syvä vesistö, vesilupa	Edullinen	Ranta- ja saaristokohteet

Pintakeräin vaatii omakotitaloon tyypillisesti 400–1 000 metriä putkea 1,5–2,5 metrin putkiväleillä. Keruualue jäähtyy kesäksi hitaammin kuin muu tontti – lumi sulaa siitä myöhemmin keväällä.

Sijainti ja mitoituspakkanen

Kallioperän lämpötila on 5–8 astetta ympäri vuoden riippumatta siitä, onko ulkona −5 vai −35 astetta. Maalämmön teho ei siis romahda pakkasella samalla tavalla kuin ilmalähteisen pumpun – ja juuri siksi maalämmön etu korostuu pohjoisessa.

Vyöhyke	Alue	Mitoituspakkanen	Vaikutus mitoitukseen
I	Helsinki, Turku, rannikko	−26 °C	Lyhin lämmityskausi
II	Tampere, Jyväskylä	−29 °C	Tyypillinen sisämaa
III	Oulu, Joensuu, Kajaani	−32 °C	Pidempi kausi, syvempi kaivo
IV	Lappi, Kuusamo	−38 °C	Usein 2 kaivoa

Käyttövesi ja varaajan koko

Käyttövesi unohtuu mitoituksesta yllättävän usein. Se on kuitenkin 15–25 % omakotitalon lämmitysenergiasta – ja alimitoitettu varaaja näkyy heti arjessa kylmenevänä suihkuna.

Asukkaita	Käyttöveden energia	Suositeltu varaaja
1–2	2 000–3 000 kWh/v	180–250 l
3–4	3 500–5 000 kWh/v	250–300 l
5–6	5 000–7 000 kWh/v	300–500 l
Yli 6 tai iso poreamme	7 000 kWh/v+	500 l+ tai erillinen varaaja

Luvat ja etäisyysvaatimukset

Energiakaivon poraaminen vaatii kunnan luvan. Lupakäytännöt ja etäisyysvaatimukset vaihtelevat kunnittain, joten tarkista aina oman kuntasi rakennusvalvonnasta ja rakennusjärjestyksestä. Urakoitsija hoitaa hakemuksen useimmiten asiakkaan puolesta.

Kohde	Tyypillinen vähimmäisetäisyys
Tontin raja	7,5 m (naapurin suostumuksella lähemmäs)
Oma rakennus	3 m
Toinen energiakaivo	15–20 m
Talousvesikaivo	30–40 m
Vesijohto tai viemäri	5 m
Jätevesien imeytyskenttä	20–30 m

Pohjavesialue: poraaminen on usein kielletty tai vaatii erillisen lausunnon. Tarkista tonttisi tilanne ennen suunnittelun aloittamista – tämä on yleisin syy, miksi maalämpöhanke kaatuu jo lähtökuoppiin.

Investointi ja takaisinmaksu

Porauksen osuus on tyypillisesti 30–45 % kokonaishinnasta. Se on myös eniten kohteittain vaihteleva erä: maapeitteen paksuus ja kallion laatu näkyvät suoraan laskussa.

Kohde	Investointi avaimet käteen
Pieni omakotitalo, alle 120 m²	16 000 – 21 000 €
Tavallinen omakotitalo, 120–180 m²	19 000 – 26 000 €
Iso omakotitalo, 180–250 m²	24 000 – 34 000 €
Öljykattilan korvaus (lämmönjako valmiina)	Haarukan alempi pää
Sähkölämmityksen korvaus (vesikierto rakennettava)	Ylempi pää + lämmönjaon rakentaminen

Takaisinmaksu: tyypillisesti 7–12 vuotta suorasta sähkölämmityksestä ja 6–10 vuotta öljylämmityksestä siirryttäessä. Laitteen käyttöikä on 20–25 vuotta ja energiakaivon huomattavasti pidempi – kaivo palvelee myös seuraavaa pumppua. Tarkista kotitalousvähennyksen ajantasainen määrä vero.fi-sivustolta.

Pyydä kartoitus

#RENEWE VASTAA

Usein kysyttyä maalämmön mitoituksesta

Tavalliseen omakotitaloon porataan yleensä 150–250 metriä. Tarkka syvyys lasketaan vuotuisesta lämmitysenergiasta, ei pinta-alasta: kaivon aktiivimetriltä saadaan noin 100–140 kWh vuodessa kallion laadusta ja pohjavedestä riippuen. Suurissa kohteissa energia jaetaan useaan kaivoon, jotka porataan vähintään 15–20 metrin päähän toisistaan.

Kysy lisätietoja

Tyypillisesti 60–75 % lämmityskustannuksista. Vaihteluväli selittyy lämmönjakotavalla: lattialämmitteisessä talossa säästö on suurempi kuin korkealla menovedellä toimivassa patteritalossa. Esimerkiksi 24 000 kWh vuodessa kuluttava talo maksaa suoralla sähköllä noin 3 800 € vuodessa 16 sentin hinnalla ja maalämmöllä noin 1 100–1 400 €.

Kysy lisää

Kyllä, ja se on yksi yleisimmistä kohteista. Vanha patteriverkosto vaatii korkeamman menoveden, jolloin hyötysuhde jää matalammaksi – mutta säästö on silti merkittävä öljyyn tai sähköön verrattuna. Kannattaa selvittää, saako menovettä laskettua lisäeristyksellä, ikkunaremontilla tai vaihtamalla muutama alimitoitettu patteri.

Pyydä lisätietoja

Kyllä. Energiakaivon poraaminen vaatii kunnan luvan, ja lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain. Lupaan tarvitaan asemapiirros kaivon sijainnista sekä tieto etäisyyksistä tontin rajaan, rakennuksiin ja naapurin kaivoihin. Pohjavesialueella tarvitaan yleensä erillinen selvitys, ja poraaminen voi olla kokonaan kielletty. Urakoitsija hoitaa lupahakemuksen useimmiten asiakkaan puolesta.

Poraus vie 1–3 päivää kaivon syvyydestä riippuen. Koko urakka pumppuineen ja putkituksineen kestää tyypillisesti 3–7 työpäivää, jos vesikiertoinen lämmönjako on valmiina. Jos lämmönjako pitää rakentaa, aikataulu on viikkoja. Lupakäsittely kunnassa vie 2–8 viikkoa, joten se kannattaa käynnistää hyvissä ajoin.

Oikein mitoitettu kaivo pysyy tasapainossa vuosikymmeniä. Jäähtyminen on merkki alimitoituksesta: maasta otetaan enemmän energiaa kuin kallioperä ehtii palauttaa. Ongelma näkyy hitaasti heikkenevänä hyötysuhteena, tyypillisesti vasta useiden vuosien jälkeen. Tämä on tärkein syy olla tinkimättä kaivon metreistä hankintavaiheessa.

Maalämmön investointi on noin kaksinkertainen, mutta hyötysuhde on parempi ja pysyy vakaana myös kovilla pakkasilla. Maalämpö kannattaa, kun lämmitysenergian tarve on suuri (yli noin 20 000 kWh/v), talo on tarkoitus pitää pitkään ja tontille mahtuu kaivo. Ilma-vesilämpöpumppu on järkevämpi pienissä ja hyvin eristetyissä kohteissa sekä silloin, kun poraaminen ei ole mahdollista.

Vähän. Kerran vuodessa kannattaa tarkistaa keruupiirin paine, hiukkassuodatin ja lämpötilat sekä puhdistaa suodattimet. Ammattilaisen huoltokäynti 2–3 vuoden välein pitää järjestelmän kunnossa ja takuun voimassa. Kylmäainepiiri on tehdasvalmisteinen ja suljettu, joten se ei vaadi säännöllistä huoltoa.

Maalämpölaskuri

Maalämpölaskuri – laske tehontarve, kaivon syvyys ja säästö ilmaiseksi

Miksi maalämmön mitoitus ratkaisee kaiken?

Mitkä tekijät vaikuttavat maalämmön mitoitukseen?

Lämmitystehontarve – mitoituksen lähtökohta

Osatehomitoitus – miksi pumppu on tarkoituksella pienempi

Lämmönjakotapa – suurin yksittäinen tekijä hyötysuhteessa

Energiakaivo – syvyys lasketaan energiasta

Keruutapa – porakaivo, pintakeräin vai vesistö

Sijainti ja mitoituspakkanen

Käyttövesi ja varaajan koko

Luvat ja etäisyysvaatimukset

Investointi ja takaisinmaksu

Usein kysyttyä maalämmön mitoituksesta

Kuinka syvä maalämpökaivo tarvitaan? Chevron-Down Chevron-Up

Paljonko maalämpö säästää verrattuna sähkölämmitykseen? Chevron-Down Chevron-Up

Voiko maalämmön asentaa vanhaan patteritaloon? Chevron-Down Chevron-Up

Tarvitaanko maalämpökaivolle lupa? Chevron-Down Chevron-Up

Kuinka kauan asennus kestää? Chevron-Down Chevron-Up

Jäähtyykö kaivo vuosien mittaan? Chevron-Down Chevron-Up

Kumpi kannattaa, maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu? Chevron-Down Chevron-Up

Mitä huoltoa maalämpöpumppu vaatii? Chevron-Down Chevron-Up

Kiinnostaako uusiutuva energia? Pysy mukana, tilaa uutiskirje