LIMITED QUANTITIES, BE HURRY – HEAT PUMPS AT DISCOUNT PRICES!
LIMITED QUANTITIES, BE HURRY – HEAT PUMPS AT DISCOUNT PRICES!
LIMITED QUANTITIES, BE HURRY – HEAT PUMPS AT DISCOUNT PRICES!
Kirjoittaja: Jukka Poikela, LTO-pääsuunnittelija, Renewe · Päivitetty heinäkuussa 2026
Lyhyesti: Lämmöntalteenotto siirtää poistoilman lämmön sisään tulevaan raitisilmaan – parhaiden laitteiden lämpötilahyötysuhde on yli 80 %. Se leikkaa lämmityslaskusta tyypillisesti 25–35 %. Toimistokiinteistössä (1 000 m²) säästö on luokkaa 8 000–12 000 € vuodessa, ja 30 asunnon kerrostalossa painovoimaisen ilmanvaihdon korvaaminen LTO-järjestelmällä säästää keskimäärin 15 000–25 000 € vuodessa.
Jokainen moderni, tiivis rakennus tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon. Ja jokainen koneellinen ilmanvaihto puhaltaa jatkuvasti ulos lämmintä sisäilmaa, jonka lämmittämisestä on jo maksettu. Talvella yhtälö on karu: ulos menee +21-asteista ilmaa ja tilalle otetaan -20-asteista, joka pitää lämmittää ostoenergialla uudelleen. Ilman talteenottoa se on suoraan sanottuna rahan puhaltamista harakoille – ja energiatehokkaassa rakennuksessa ilmanvaihdon osuus lämpöhäviöistä voi olla jopa noin puolet, eli kyse ei ole sivuerästä vaan usein suurimmasta yksittäisestä tekijästä koko lämmityslaskussa.
Lämmöntalteenotto ratkaisee tämän. Lämpöpumppuoppaissamme olemme käyneet läpi tapoja tuottaa lämpöä ympäristön energiasta; tämä artikkeli keskittyy siihen, miten jo tuotettu lämpö pidetään talossa.
Ilmanvaihtokoneen sydämessä on lämmönsiirrin, tyypillisesti pyörivä kenno tai levylämmönsiirrin. Siinä lämmin poistoilma ja kylmä tuloilma kohtaavat koskematta toisiinsa: poistoilma luovuttaa lämpönsä siirtimelle, joka lämmittää sisään virtaavan ulkoilman.
Käytännössä -20-asteinen pakkasilma voi olla siirtimen jälkeen jo +18-asteista tullessaan sisälle. Loppulämmitykseen tarvitaan enää murto-osa siitä energiasta, joka kuluisi koko ilmamassan lämmittämiseen pakkaslukemista asuinlämpötilaan. Parhaiden nykyaikaisten laitteiden lämpötilahyötysuhde on yli 80 % – ja rakentamismääräykset edellyttävät uudisrakennuksissa, että poistoilmasta otetaan talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 55 % ilmanvaihdon tarvitsemasta lämpöenergiasta (YM:n asetus 1010/2017). Laadukas järjestelmä ylittää lakiminimit reilusti.
Sivuhyötynä hallittu ilmanvaihto poistaa kosteutta, hiilidioksidia ja epäpuhtauksia, ja koska tuloilma on esilämmitettyä, vanhoista korvausilmaventtiileistä tuttu vedon tunne jää historiaan.
Yrityskiinteistöissä LTO ei ole enää valinta vaan lakisääteinen vaatimus uudisrakennuksissa ja suurissa peruskorjauksissa – ilman sitä kiinteistö ei useimmiten täyttäisi edes minimienergiatehokkuusvaatimuksia. Tuhannen neliön toimistorakennuksessa LTO-järjestelmä säästää lämmityskuluissa 8 000–12 000 € vuodessa. Ja on toinenkin puoli, joka jää laskelmista usein pois: hyvä sisäilma näkyy työntekijöiden vireydessä ja tuottavuudessa, mikä isossa toimistossa on vuositasolla helposti lämmityssäästöjä suurempi erä.
Taloyhtiöissä vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon korvaaminen koneellisella LTO-järjestelmällä on kannattavimpia energiaremontteja ylipäätään. Tyypillinen 30 asunnon kerrostalo: investointi 140 000–180 000 €, vuosisäästö 15 000–25 000 €. Samalla sisäilmaongelmat vähenevät merkittävästi ja energiatodistus paranee tyypillisesti E-luokasta C-luokkaan – mikä näkyy suoraan asuntojen arvossa. Koko taloyhtiön energiaremontin vaiheistuksesta olemme kirjoittaneet erillisen oppaan.
Teollisuudessa LTO:lla kierrätetään prosessilämpöä: leipomon uunien hukkalämpö lämmittää tilat, hitsaushallin poistoilman lämpö säästää kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kun hukkalämpöä syntyy paljon, seuraava askel on jalostaa se lämpöpumpulla vielä arvokkaammaksi – siitä lisää teollisuuslämpöpumppuoppaassamme.
LTO siirtää lämpöä passiivisesti poistoilmasta tuloilmaan. Poistoilmalämpöpumppu (PILP) menee pidemmälle: se ottaa poistoilman lämmön talteen ja hyödyntää sen aktiivisesti tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Jos kiinteistössäsi on jo koneellinen poistoilmanvaihto, PILP on usein luonteva jatko. Lue poistoilmalämpöpumppuopas, niin näet, milloin pelkkä talteenotto ei enää riitä.
Varaa maksuton LTO-kartoitus – asiantuntijamme auttavat kartoituksesta ja suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti. 📞 010 660 3030 · ✉️ info@renewe.fi · 🌐 Fill out the form online
What is the efficiency of an LTO device and what does it mean? Hyötysuhde kertoo prosentteina, kuinka suuren osan poistoilman lämmöstä laite siirtää tuloilmaan. Kaksi lukua kannattaa erottaa toisistaan: lämpötilahyötysuhde kuvaa laitteen tehokkuutta yhdessä toimintapisteessä ja on parhailla pyörivillä kennoilla yli 80 %, kun taas vuosihyötysuhde kuvaa talteenottoa koko vuoden yli sulatusjaksot ja olosuhteet huomioiden ja jää aina lämpötilahyötysuhdetta matalammaksi. Uudisrakennuksissa vaatimus on, että talteen otetaan vähintään 55 % ilmanvaihdon tarvitsemasta lämpöenergiasta.
Does the LTO device need to be maintained? Kyllä. Tärkein toimenpide on suodattimien vaihto 2–4 kertaa vuodessa; puhtaat suodattimet pitävät sekä ilmanlaadun että hyötysuhteen kohdallaan. Lisäksi ammattilaisen kannattaa tarkastaa ja puhdistaa järjestelmä kanavistoineen 5–10 vuoden välein.
Miksi LTO-laite joskus ”jäätyy”? Kovilla pakkasilla poistoilman kosteus voi tiivistyä ja jäätyä lämmönsiirtokennon pintaan, mikä tukkii ilmavirran. Nykyaikaisissa laitteissa on automaattinen sulatustoiminto: laite joko ohittaa hetkellisesti osan kylmästä tuloilmasta kennon ohi tai sulattaa kennon pienellä sähkövastuksella, joten toiminta ei katkea missään olosuhteissa.
How much savings will be generated from LTO? Kohdekohtaista – säästöön vaikuttavat tilavuudet, ilmavirrat, käyttöajat, hyötysuhde, puhaltimien sähkötehokkuus (SFP) ja energian hinta. Keskimäärin LTO leikkaa ilmanvaihdon lämmitysenergiasta 25–35 %, ja se on useimmissa kohteissa yksi tehokkaimmista yksittäisistä energiansäästötoimista.
Kirjoittaja Jukka Poikela on Renewen LTO-pääsuunnittelija, jolla on yli 15 vuoden kokemus energiatehokkaista LVI-ratkaisuista. Luvut perustuvat Renewen toteuttamien kohteiden tyypillisiin arvoihin ja tarkentuvat aina kohdekohtaisessa kartoituksessa.
