Jäähdytystehon laskuri

Jäähdytystehon laskuri – arvioi tarvittava jäähdytysteho ja sopiva järjestelmä

Kuinka paljon jäähdytystehoa tila oikeasti tarvitsee? Syötä tilan tiedot, ikkunapinnat, lämpökuormat ja ilmanvaihto. Laskuri arvioi jäähdytystehontarpeen watteina, näyttää mistä kuorma syntyy ja suosittelee sopivan järjestelmäratkaisun.

Jäähdytystehon mitoituslaskuri

Arvioi tilan jäähdytystehontarve mitoituspäivän olosuhteissa — aurinkokuorma, sisäiset kuormat, johtuminen ja ilmanvaihdon osuus eriteltyinä.

Mitoita yksi tila kerrallaan. Laskuri on esimitoitustyökalu, joka antaa suuruusluokan laitevalintaa varten. Tarkka mitoitus tehdään Jäähdytystehon mitoitusoppaan mukaisesti dynaamisella simuloinnilla.

1. Tila

Tilatyyppi

Valinta esitäyttää henkilö-, laite- ja valaistuskuormat sekä ilmavirran. Voit muuttaa arvoja alempana.

Lattiapinta-ala (m²)

Huonekorkeus (m)

Ulkoseinän pituus (m)

Katto ulkoilmaa vasten

Rakennuksen ikä (U-arvot)

Rakenteiden massiivisuus

Massiiviset rakenteet varaavat lämpöä ja leikkaavat aurinkokuorman huippua.

2. Ikkunat ja aurinkosuojaus

Ikkunapinta-ala (m²)

Karmien ulkomittojen mukaan.

Ilmansuunta

Lasitus (g-arvo)

Aurinkosuojaus

3. Sisäiset kuormat

Henkilöitä (hlö)

Laitekuorma (W)

Valaistusteho (W/m²)

2,0 W/m²

Oppaan laadintaesimerkeissä asuinhuoneissa 1,2–1,8 W/m² ja toimistossa 4 W/m².

4. Mitoitusolosuhteet

Mitoitusulkolämpötila (°C)

30,7 °C

RAMI-mitoitussäät: Vantaa 2030 / RCP4.5 / 5 % riskitaso 30,7 °C ja Vantaa 2050 / RCP4.5 / 5 % riskitaso 31,3 °C.

Sisälämpötilan tavoitearvo (°C)

25,0 °C

Sisäilmastoluokitus 2018 / S2: operatiivisen lämpötilan enimmäisarvo 27 °C. Tavoitearvolla on suuri vaikutus tehontarpeeseen.

Tuloilmavirta (l/s)

Tuloilman lämpötila (°C)

18,0 °C

Jos tuloilma on huonelämpötilaa viileämpää, ilmanvaihto tuo osan jäähdytyksestä ja huonelaitteen tarve pienenee.

Mitoitusvara

Staattinen huippukuormalaskenta aliarvioi tyypillisesti todellista huipputehoa, koska se ei huomioi kuormien ajallista yhteensattumista eikä käyttöasteiden vaihtelua. Ilman varaa laskuri antaa noin 20 % oppaan simuloituja mitoitustehoja pienempiä arvoja.

Täytä tilan tiedot vasemmalle
ja paina "Laske jäähdytystehontarve"

Huonelaitteen jäähdytysteho

—

W/m² huonelaitteelta

—

W tilan kokonaiskuorma

—

kW suositeltu laite

—

€ / v käyttökustannus

Jäähdytyskuorman muodostuminen

Herkkyystarkastelu

Laskennan oletukset ja lähtöarvot

—

Pyydä tarkka tarjous

Jätä yhteystietosi — laskelmasi lähtee viestin mukana automaattisesti. Kartoitus ja tarjous ovat maksuttomia eivätkä sido mihinkään.

Nimi *

Puhelin *

Sähköposti *

Paikkakunta

Lisätietoja kohteesta (vapaaehtoinen)

Saa olla minuun yhteydessä tarjouksen merkeissä. Tietoja käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti. *

Tai ota yhteyttä puhelimitse →

Laskuri on esimitoitustyökalu, joka laskee tilan jäähdytystehontarpeen staattisella huippukuormamenetelmällä. Se ei korvaa Jäähdytystehon mitoitusoppaan mukaista mitoitusta, joka perustuu dynaamiseen simulointiin todellisilla mitoitussäätiedoilla, käyttöasteilla ja aurinkosuojauksen ohjauksilla. Käytetyt lähtöarvot ovat tyypillisiä suuruusluokkia — hankekohtaiset arvot päätetään aina kohteen vaatimusten mukaan. Todellinen mitoitus tehdään kohteessa suunnittelijan toimesta.

Miksi jäähdytystehon mitoitus ratkaisee?

Jäähdytys on lämmityksen peilikuva, mutta virheet näkyvät eri tavalla. Alimitoitettu lämmitys tuntuu heti kylmänä talona. Alimitoitettu jäähdytys huomataan vasta ensimmäisenä helleviikkona – kun tila on jo rakennettu ja korjaaminen maksaa moninkertaisesti.

Alimitoitettu järjestelmä ei pysty pitämään tavoitelämpötilaa hellejaksolla. Laite käy jatkuvasti täydellä teholla, mutta huone lämpenee silti. Neuvotteluhuone kuumenee tunnissa käyttökelvottomaksi, ja korjaaminen jälkikäteen tarkoittaa yleensä uutta laitetta, uutta putkivetoa ja alakattojen avaamista.

Ylimitoitettu järjestelmä on kalliimpi hankkia ja huonompi käyttää. Se käy lyhyitä jaksoja, jolloin ilman kuivatus jää vajaaksi ja tila tuntuu kylmältä mutta kostealta. Vetoisuusvalitukset ovat ylimitoituksen tyypillisin oire – kylmä ilma tulee liian kylmänä ja liian nopeasti.

Väärin mitoitettu jakotapa on näistä yleisin. Jäähdytyspalkki tai -katto ei voi tuottaa mielivaltaisen suurta tehoa, koska pinta ei saa jäähtyä kastepisteen alle. Jos huoneen todellinen kuorma on 90 W/m² ja järjestelmäksi on valittu palkki, joka antaa realistisesti 60 W/m², mitään säätöä ei ole jäljellä.

Oikein mitoitettu järjestelmä pitää tavoitelämpötilan myös hellejakson huipulla, mutta osaa ajaa osateholla suurimman osan kesästä. Silloin kuivatus toimii, veto pysyy poissa ja energiankulutus jää pieneksi.

Mitkä tekijät vaikuttavat jäähdytystehontarpeeseen?

Sisäilmastotavoite – mitä lämpötilaa tavoitellaan

Mitoitus alkaa päätöksestä, jota moni ei tee tietoisesti: mikä on sisälämpötilan tavoite ja kuinka paljon sen ylityksiä sallitaan. Uuden rakennuksen kesäajan lämpötilaa säädellään astetunneilla – laskennallinen lämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajaa enempää kuin 150 astetuntia kesä–elokuun aikana. Tarkista voimassa olevat arvot ajantasaisesta ympäristöministeriön asetuksesta.

Tavoitetaso	Sisälämpötila kesällä	Käyttökohde
Vaativa	23–24 °C	Hoitotilat, laboratoriot
Tavanomainen	25 °C	Toimisto, opetus, liike
Kevyt	26–27 °C	Asunnot, majoitus
Ei tavoitetta	Vain ylikuumenemisen esto	Varastot, tekniset tilat

Huomaa: ero 27 ja 23 asteen välillä voi kaksinkertaistaa tehontarpeen. Tämä on mitoituksen kallein yksittäinen päätös – tee se tietoisesti, älä oletuksena.

Mitoitussää ja muuttuva ilmasto

Jäähdytys mitoitetaan säätiedolla, ei kuukausikeskiarvoilla. Suomessa käytetään testivuosiaineistoja neljältä vyöhykkeeltä sekä tulevaisuuden ilmastoskenaarioita. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jäähdytykseen päinvastoin kuin lämmitykseen: se kasvattaa tarvetta – ja rakennus on käytössä 50 vuotta.

Vyöhyke	Vertailupaikkakunta	Alue
I	Vantaa	Etelä-Suomi, rannikko
II	Jokioinen	Lounais- ja Länsi-Suomi
III	Jyväskylä	Keski-Suomi
IV	Sodankylä	Pohjois-Suomi

Mitoitusilmasto	Vaikutus tehontarpeeseen	Kenelle
Nykyilmasto	Lähtötaso	Saneeraus, lyhyt elinkaari
2050	+10–20 %	Uudisrakentaminen
2100	+20–35 %	Pitkän elinkaaren julkiset kohteet

Käytännön ohje: mitoita laite nykyilmastolla, mutta suunnittele putkikoot ja jakoverkko tulevaisuuden kuormalle. Laitteen vaihtaminen on halpaa, putkiston uusiminen alakattojen läpi ei.

Aurinkokuorma – lähes aina suurin yksittäinen tekijä

Toimistotilassa aurinko tuottaa tyypillisesti 40–60 % huippukuormasta. Se on myös ainoa kuormalaji, jota voi merkittävästi pienentää arkkitehtuurilla ilman lisäenergiaa.

Yllättävä yksityiskohta: etelä ei ole pahin ilmansuunta. Kesällä aurinko on etelässä korkealla, jolloin lippa tai parveke varjostaa tehokkaasti – itään ja länteen se paistaa matalalta suoraan ikkunasta sisään.

Ilmansuunta	Huippusäteily kesällä	Huomio
Länsi	500–600 W/m²	Pahin – osuu iltapäivän huippuun
Itä	500–600 W/m²	Aamuhuippu, tila viilenee yöllä
Etelä	400–500 W/m²	Varjostus toimii hyvin
Kaakko / lounas	450–550 W/m²	Vaatii suojauksen
Pohjoinen	150–250 W/m²	Vain hajasäteily

Aurinkosuojaus	Kokonais-g-arvo	Tehon vähennys
Ei suojausta, 3-lasinen	0,50–0,60	Lähtötaso
Sisäpuolinen sälekaihdin	0,35–0,45	−20…−30 %
Kaihdin lasien välissä	0,25–0,35	−40…−50 %
Aurinkosuojalasi	0,25–0,35	−40…−50 %
Ulkopuolinen kaihdin tai markiisi	0,10–0,20	−65…−80 %

Miksi ulkopuolinen suojaus voittaa: se pysäyttää säteilyn ennen kuin se muuttuu lämmöksi huoneen sisällä. Sisäpuolinen kaihdin päästää lämmön sisään ja estää vain sen näkymisen.

Sisäiset lämpökuormat

Ihmiset, valaistus ja laitteet muodostavat kuorman, joka on läsnä aurinkosuojauksesta riippumatta. Saneerauskohteissa suurin yllätys on yleensä vanha valaistus tai laitekannan kasvu.

Kuormalähde	Tyypillinen arvo	Huomio
Henkilö, kevyt istumatyö	75 W tuntuvaa lämpöä	Lisäksi kosteuskuorma n. 50 W
Henkilö, liikkuva työ	100–150 W	Myymälä, keittiö, liikuntatila
LED-valaistus, toimisto	5–8 W/m²	Nykytaso
Vanha loistevalaistus	10–15 W/m²	Yleinen yllätys saneerauksissa
Kannettavat, kevyt käyttö	5–8 W/m²	Koti, joustotyö
Toimistotyöasema näytöillä	10–20 W/m²	Vakiotoimisto
Neuvotteluhuoneen AV-laitteet	300–800 W / huone	Näyttö ja etäkokouslaitteet
Palvelin- tai laitetila	500–2 000 W/m²	Aina erillissuunnittelu

Neuvotteluhuone on klassinen ongelmakohta: 12 m², kahdeksan henkeä, iso näyttö ja lasiseinä käytävälle. Tehontarve nousee helposti 120–150 W/m² eli kolminkertaiseksi viereiseen työhuoneeseen verrattuna.

Ilmanvaihto – kuinka pitkälle se yksin riittää

Tuloilma jäähdyttää, jos se puhalletaan huoneilmaa viileämpänä. Teho saadaan suoraan ilmavirrasta ja lämpötilaerosta: teho watteina on noin 1,2 × ilmavirta (l/s) × lämpötilaero (K).

Esimerkki: 30 m² toimistohuone, tuloilma 1,5 l/s/m² eli 45 l/s, tuloilma 17 °C ja huone 25 °C. Teho = 1,2 × 45 × 8 ≈ 430 W eli noin 14 W/m².

Ilmavirta	Lämpötilaero 6 K	Lämpötilaero 8 K	Lämpötilaero 10 K
1,0 l/s/m²	7 W/m²	10 W/m²	12 W/m²
1,5 l/s/m²	11 W/m²	14 W/m²	18 W/m²
2,0 l/s/m²	14 W/m²	19 W/m²	24 W/m²
3,0 l/s/m²	22 W/m²	29 W/m²	36 W/m²

Suunnittelun tärkein rajapyykki: tavanomaisella ilmanvaihdolla saadaan 10–25 W/m². Jos tehontarve ylittää sen, tarvitaan huonelaite. Ilmavirran kasvattaminen pelkän jäähdytyksen takia on kallista – kanavat suurenevat, puhallinsähkö kasvaa ja veto lisääntyy.

Rakenteiden massiivisuus ja yöjäähdytys

Betonirakenteinen tila varaa päivän lämpökuormaa rakenteisiin ja luovuttaa sen yöllä. Tämä leikkaa huipputehontarvetta merkittävästi – mutta vain jos massa on kosketuksissa huoneilman kanssa. Alaslaskettu katto ja paksu mattopinnoite eristävät massan pois käytöstä.

Rakenne	Huipputehon leikkaus	Edellytys
Kevyt (puurunko, alakatot)	0–5 %	–
Keskiraskas	5–15 %	Osa massasta näkyvissä
Raskas, avoin betonikatto	15–30 %	Yöjäähdytys käytössä

Yöjäähdytys eli tilan tuulettaminen viileällä yöilmalla on halvin olemassa oleva jäähdytyskeino, ja Suomessa se toimii poikkeuksellisen hyvin: kesäyöt ovat viileitä myös hellejaksolla. Rajoitteet ovat käytännöllisiä – melu, turvallisuus, hyönteiset ja pölysuodatus.

Huonelaitteen valinta – teho ja kastepiste

Jokaisella jakotavalla on fysikaalinen kattoteho. Vesikiertoisissa säteilypinnoissa raja tulee kondenssista: pinta ei saa jäähtyä huoneilman kastepisteen alle, joka on suomalaisena kesäpäivänä 16–18 °C. Siksi palkin ja katon menovesi pidetään 15–17 asteessa – ja se rajoittaa tehoa.

Jakotapa	Realistinen teho	Menovesi	Kuivattaa ilmaa
Tuloilmajäähdytys yksin	10–25 W/m²	–	Kyllä, keskitetysti
Lattiaviilennys	20–30 W/m²	16–18 °C	Ei
Passiivinen jäähdytyspalkki	30–50 W/m²	15–17 °C	Ei
Jäähdytyskatto tai -paneeli	40–70 W/m²	15–17 °C	Ei
Aktiivinen jäähdytyspalkki	40–80 W/m²	15–17 °C	Ei
Puhallinkonvektori	60–150 W/m²	7–12 °C	Kyllä
Split- tai VRF-sisäyksikkö	60–200 W/m²	Suora höyrystys	Kyllä

Valinnan logiikka: säteilypinnat antavat parhaan sisäilman – ei vetoa, ei puhallinääntä, ei suodatinhuoltoa huoneessa. Kun tehontarve ylittää noin 70 W/m², siirrytään puhallinkonvektoriin tai VRF-järjestelmään, jotka antavat suuremman tehon ja hoitavat kuivatuksen. Raja ei ole mielipide vaan fysiikkaa.

Mitoitusmenettely – milloin laskuri riittää ja milloin ei

Stationäärinen laskenta olettaa, että kaikki huippukuormat osuvat samaan hetkeen eikä rakenne varaa lämpöä. Se antaa siksi järjestelmällisesti hieman turvallisen eli suuren tuloksen. Dynaaminen simulointi näyttää, milloin huippu todella osuu ja kuinka monta tuntia tavoitelämpötila ylittyy.

Menetelmä	Mitä antaa	Milloin riittää
Nyrkkisääntö W/m²	Karkea suuruusluokka	Alustava budjetointi
Stationäärinen laskenta (tämä laskuri)	Huipputehontarve ja kuormien jakauma	Yksittäinen huone, asunto, selkeä saneeraus
Dynaaminen simulointi	Tuntitason olosuhteet, astetunnit, huipun ajankohta	Uudisrakennus, vaativa kohde
Simulointi + herkkyystarkastelu	Mitoituksen varmuus muuttuvilla oletuksilla	Suuret hankkeet, pitkä elinkaari

Herkkyystarkastelu kannattaa tehdä aina, kun lähtötiedot ovat epävarmoja: toista laskenta yhtä suuremmalla henkilömäärällä, 20 % suuremmalla laitekuormalla, ilman aurinkosuojausta ja tulevaisuuden ilmastolla. Jos tulokset hajoavat laajalle, mitoitus on rakennettu heikon tiedon varaan.

Tyypillisiä mitoitustasoja vertailuun

Näihin lukuihin kannattaa verrata omaa tulosta. Jos laskuri antaa selvästi poikkeavan arvon, syy löytyy yleensä yhdestä lähtötiedosta – useimmiten ikkunapinta-alasta tai aurinkosuojauksesta.

Tilatyyppi	Tyypillinen jäähdytystehontarve
Asuinhuoneisto, normaali ikkunapinta	20–40 W/m²
Asuinhuoneisto, lasitettu ja lounaaseen	40–60 W/m²
Toimistohuone	40–70 W/m²
Avotoimisto	50–80 W/m²
Neuvotteluhuone	80–150 W/m²
Luokkatila	50–80 W/m²
Liiketila	70–120 W/m²
Ravintolasali	100–150 W/m²
Ravintolakeittiö	200–400 W/m²
Palvelin- tai laitetila	500 W/m² –

Pyydä kartoitus

#RENEWE VASTAA

Usein kysyttyä

Tavanomainen asuinhuoneisto tarvitsee 20–40 W lattianeliötä kohden. Suuri lasipinta lounaaseen tai länteen nostaa tarpeen 40–60 wattiin neliöltä. 60 neliön asunnossa tämä tarkoittaa 1,2–3,6 kilowattia. Tarkka arvo riippuu eniten ikkunapinta-alasta ja aurinkosuojauksesta, ei asunnon iästä.

Kysy lisätietoja

Tavanomaisella ilmavirralla ilmanvaihto tuottaa 10–25 W/m². Se riittää usein asuntoon ja kevyesti kuormitettuun toimistohuoneeseen, mutta ei neuvotteluhuoneeseen, lasijulkisivuiseen tilaan eikä liiketilaan. Ilmavirran kasvattaminen pelkän jäähdytyksen vuoksi on harvoin järkevää – kanavat, puhallinsähkö ja veto kasvavat nopeammin kuin hyöty.

Kysy lisää

Jos tehontarve on alle noin 70 W/m², jäähdytyspalkki tai -katto antaa parhaan sisäilman: ei vetoa, ei ääntä, ei huoltoa huonetilassa. Sen yli mennään puhallinkonvektoriin tai VRF-järjestelmään, jotka antavat suuremman tehon ja kuivattavat ilmaa. Raja ei ole mielipide vaan fysiikkaa: säteilypinta ei voi mennä kastepisteen alle ilman kondenssia.

Pyydä lisätietoja

Yleisimmät syyt ovat mitoituksen ulkopuolella: aurinkosuojaus ei ole käytössä, todellinen henkilömäärä on suurempi kuin suunnitelmassa, laitekuorma on kasvanut, tai jäähdytetty ilma ei kierrä tilassa. Ennen laitteen vaihtoa kannattaa aina tarkistaa nämä neljä.

Järjestelmä kannattaa mitoittaa nykyilmastolla, mutta jakoverkko ja putkikoot suunnitella tulevaisuuden kuormalle. Tulevaisuuden ilmasto kasvattaa jäähdytystehontarvetta arviolta 10–20 % vuosisadan puoliväliin mennessä. Laitteen vaihtaminen 15 vuoden päästä on halpaa, putkiston uusiminen alakattojen läpi ei.

Astetunti kertoo, kuinka paljon ja kuinka kauan lämpötila ylittää tavoitteen. Jos tila on tunnin ajan kaksi astetta tavoitetta lämpimämpi, kertyy kaksi astetuntia. Uudisrakennuksen kesäajan lämpötilan hallinta arvioidaan tällä mittarilla, eikä huippulämpötilalla – yksittäinen kuuma tunti ei kaada mitoitusta, mutta jatkuva ylitys kaataa.

Voi, mutta hinta ratkeaa sillä, onko vesikiertoa valmiina. Jos rakennuksessa on jo jäähdytysvesiverkko, huonelaitteen lisääminen on suoraviivaista. Jos ei, vaihtoehdoksi jää yleensä ilmalämpöpumppu tai VRF, jolloin kysymys on kylmäaineputkien ja ulkoyksikön reitistä sekä kondenssiveden poistosta.

Laskuri antaa huipputehontarpeen suuruusluokan tyypillisesti 15–25 prosentin tarkkuudella, kun lähtötiedot ovat oikein. Se ei kerro, monenako tuntena tavoitelämpötila ylittyy, eikä ota huomioon rakenteiden lämmönvarausta tuntitasolla. Uudisrakennuksessa ja vaativassa kohteessa mitoitus tehdään dynaamisella simuloinnilla.

Jäähdytystehon laskuri

Jäähdytystehon laskuri – arvioi tarvittava jäähdytysteho ja sopiva järjestelmä

Miksi jäähdytystehon mitoitus ratkaisee?

Mitkä tekijät vaikuttavat jäähdytystehontarpeeseen?

Sisäilmastotavoite – mitä lämpötilaa tavoitellaan

Mitoitussää ja muuttuva ilmasto

Aurinkokuorma – lähes aina suurin yksittäinen tekijä

Sisäiset lämpökuormat

Ilmanvaihto – kuinka pitkälle se yksin riittää

Rakenteiden massiivisuus ja yöjäähdytys

Huonelaitteen valinta – teho ja kastepiste

Mitoitusmenettely – milloin laskuri riittää ja milloin ei

Tyypillisiä mitoitustasoja vertailuun

Usein kysyttyä

Kuinka paljon jäähdytystehoa asunto tarvitsee? Chevron-Down Chevron-Up

Riittääkö ilmanvaihto jäähdytykseen? Chevron-Down Chevron-Up

Mikä on paras jäähdytystapa toimistoon? Chevron-Down Chevron-Up

Miksi jäähdytys ei riitä, vaikka laite on riittävän tehoinen? Chevron-Down Chevron-Up

Kannattaako mitoittaa tulevaisuuden ilmastolla? Chevron-Down Chevron-Up

Mitä astetunnit tarkoittavat? Chevron-Down Chevron-Up

Voiko jäähdytyksen lisätä jälkikäteen? Chevron-Down Chevron-Up

Kuinka tarkka verkkolaskuri on? Chevron-Down Chevron-Up

Kiinnostaako uusiutuva energia? Pysy mukana, tilaa uutiskirje